Jaavan saari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsiäissaaren molokit

 

 

 

kukkivat kummut

Pyhät raamit

 

porstua

Fenno-egyptiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

sulosoitin

Kantele

 

 

 

Wäinämöinen lähtee Kalevalasta. (maalaus A. Gallen-Gallela)

LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Tällä sivulla kerrotaan fenno-egyptiläisen kulttuurin vaiheet referoidussa muodossa. Fennojen historiaan mahtuu niin paljon että kaiken tiedon mahduttaminen lyhyeksi kertomukseksi sähköisessä mediassa on melkeinpä mahdoton tehtävä. 

MAALAJIN KANSA
Noin 15 000 vuotta sitten eli ja kukoisti kaukaisella Jaavan saarella pitkälle kehittynyt korkeakulttuuri, Maalajin kansa. Tämän kulttuurin korkeasta älyllisestä tasosta kertovat mm. heidän tekniset innovaationsa, kuten ilma- ja avara-alukset sekä maasimapumput. Maalajin kansa ei tarvinnut erityistä hallintojärjestelmää, sillä tämä kahdeksanteen juurirotuun kuulunut kansa oli äärimmäisen älykästä. Tästä johtuen minkäänlaista hallitusjärjestelmää, saati johtajaa ei tarvittu. Jokainen yksilö pystyi hoitamaan asiansa itsenäisesti.

Maalajin teknologian kehittyneisyydestä kertoo esim. heidän ratkaisunsa energian saannin turvaamiseksi. Insinöörit valjastivat käyttöönsä Painevoiman. Vertailuna kerrottakoon että yksi tällainen painevoimavoimala tuottaa energiaa saman verran kuin mitä 10 nykyaikaista ydinvoimalaa pystyy tuottamaan.

Maalajin kansa pystyi myös matkaamaan ilmakehän uloimpiin kerroksiin erityisiä "työntömoottoreita" hyväkseen käyttäen. Pidempiä matkoja varten rakennetut avara-alukset veivät fennonautteja kauemmas avaruuteen suuntautuville tutkimusmatkoille. Tämän tyyppinen alus on kuvattu muun muassa Kalevalan viimeisessä runossa.

Ulkonäöltään Maalajin kansa edusti ihmistä parhaimmillaan. Miesten pitkät, jäntevät ja lihaksikkaat kaksimetriset vartalot, jotka värähdellen ja rasvattuina kiiltelivät auringon kehrässä, auttoivat heitä suoriutumaan voimaa ja kestävyyttä vaatineista tehtävistä nykyihmistä monin verroin paremmin. Heidän kultaiset hiussuortuvansa ja vaalea hipiänsä olivat tottuneet kestämään päiväntasaajan kuuman auringon hehkua. Naiset häikäisivät kauneudellaan ja naisellisuudellaan. Nuo sensuellit kaunottaret päihittäisivät leikiten kaikki nykyajan kauneuskisojen vääräsääriset ja kierosilmäiset kandidaatit.

Jaavan saarella puhuttiin soumen eli suomen kieltä. Fenno-egyptiläinen tutkija ja profeetta, Sigurd Wettenhovi-Aspa on tutkinut suomea, ja todistanut sen olevan kaikkien maailman kielien kantakieli. Niinpä fennot tulevat tänäkin päivänä ymmärretyksi, missä ikinä liikkuvatkin.

PAKO JAAVALTA
Kansalaisten äärimmäisessä vapaudessa oli tietenkin omat varjopuolensa, sillä epäpuhtaat, mieleltään mädättyneet yksilöt alkoivat salassa harjoittamaan mustaa magiaa ja salajuonitteluja. Tuon kaltainen toiminta ja vehkeileminen johtivat lopulta paratiisin rauhan rikkoutumiseen ja koko kulttuurin tuhoutumiseen

Maalajin kansan korkein älymystö kuitenkin pelastautui turman tieltä. Viisaat miehet päättivät jakaa kansansa viisauden kaikkien maailman kansojen kesken. Vaikka ihmisen henkinen kehitys tuona aikana oli vielä jokseenkin lapsen kengissä, Viisaat miehet päättivät yrittää. He jakoivat selviytyneet kolmeen osaan. Ensimmäinen kolmannes lähti laivoillaan länteen, toinen itään ja kolmas suoraan ylöspäin.

VAELLUS
Itään suunnannut retkikunta poikkesi matkallaan Japanin pohjoisille saarille, johon jätettiin muutama pioneeri ohjaamaan alkuasukkaita puuhissaan. Heidän viimeiset jälkeläisensä tunnetaan nykyaikana Ainu-kansana. Laivat jatkoivat suuren meren ylitse, poiketen pääsiäissaarella, jonne he veistivät muutamia karikatyyripatsaita. Pian purjehtijat saapuivat Keski-Amerikkaan, jonne jäi muutama perhekunta nauttimaan seudun lempeästä ilmastosta. Myöhemmin heidän jälkeläisensä antoivat rakennusteknistä ja kulttuurillista apua mm. Atsteekeille ja Mayoille.

Viimein laiva karahti oudon mantereen rantaan. Tämä jo kauan sitten uponnut manner, joka sijaitsi ilmeisesti Keski-Atlantilla, tunnetaan nykyaikana vain taruna Atlantiksesta. Tuonne Maalajin edustajat päättivät perustaa uuden kotinsa. Atlantiksen kohtaloksi muodostuivat kuitenkin samanlaiset onnettomuudet kuin Jaavallakin. Musta magia ja salajuonittelut saivat mannerlaatat järkkymään ja sitä kautta upottivat koko mantereen syvälle hyiseen meren syliin.

MUSTAN MULLAN MAA
Länteen päin edennyt evakkoseurue saapui Egyptiin. He havaitsivat että paikan sijainti on optimaalinen avaruusmatkustamisen kannalta. Ihastuttuaan alueen ilmapiiriin, Niilin rantoihin ja totaaliseen kivikautisuuteen, päätettiin viisaiden miesten kesken, että on aika perustaa uusi valtakunta uusin säännöin ja menetelmin. He alkoivat kutsumaan itseään fenno-egyptiläisiksi.

Etelän Nubiasta fenno-egyptiläiset saivat luonnonvaroja, ja muita tarvittavia raaka-aineita sekä orjatyöläisiä. He kehittivät monimutkaisen hallintojärjestelmän sekä arpoivat keskuudestaan johtajan, jota nimitettiin Faaraoksi.

Kivirakentamisen tekniikoita kehitettiin alati kiihtyvällä innolla, ja viimein insinööritaidon ollessa ylimmillään, alettiin tuottaa Opilliskiviä, kivisiä kissoja sekä pyhiä raameja, joita myös pyramideiksi kutsutaan. Fenno-egyptiläiset tunsivat kuoleman salat nykyihmistä paremmin, ja tästä syystä insinöörit kehittivät erityisen arkun, sargofagin. Tämä yhdessä radioaktiivisen säteilyn suodattavan asun (muumiointi) kanssa mahdollisti sielunsiirtymän biosfäärin läpi toiseen dimensioon.

Mesopotamian aluetta, Sumeria ja Babylonia fennot yleisesti ottaen pitivät huvittavina pikkukulttuureina, ja antoivat näille kokeilun omaisesti erinäisiä tiedon rippeitä. Tästä oli seurauksena hirvittäviä väärinkäsityksiä ja joukkotuho. Babylonialaiset näet yrittivät rakentaa atomiasetta fennoilta saamiensa vaillinaisten ohjeiden perusteella. Epäonnistuneista kokeiluista muistuttaa vieläkin Irakin lasierämaa. Monia muitakin kulttuureja fennot konsultoivat, milloin teknistä, milloin henkistä opastusta antaen. 

SALAJUONITTELUJA
Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, oli käärme taas luikertelemassa paratiisiin. Laupeina hallitsijoina fenno-egyptiläiset ottivat suojiinsa rähjäisen ja alkeellisen barbaarikansan idästä.

Tuo Israelin kansa herätti suurta huvittuneisuutta fennojen keskuudessa. Kuitenkin, turvautuen salajuonitteluun ja Faaraon lempeyteen, heidän johtajansa, alhainen rikollinen ja viinavaras nimeltään Mooses, nostatti levottomuutta vähämielisten israelilaisten keskuudessa.

Viinapäissään tuo mies karkasi roskajoukkonsa kanssa erämaahan. Faarao ei pelkkää hyvämielisyyttään halunnut toimittaa noita kurjia päiviltä, vaan antoi heidän mennä.

Monet tuntevat tästä yhteydestä suuren valheen, joka on kirjattu noiden israelilaisten pyhään kirjaan. Tuon tarinan mukaan Mooses syrjäytti vedet Punaisesta merestä ja hukutti Faaraon joukkoineen. Se on yksi historian suurista valheista.

EGYPTIN MAA TAANTUU
Myöhemmin fenno-egyptiläiset käyttivät orastavaa Rooman valtakuntaa laboratorionaan tutkiessaan uusia hallintomuotoja. Egyptissä alkoholin käyttö oli toki runsasta, mutta täysin käyttäjiensä hallinnassa. Roomassa se kuitenkin karkasi käsistä, ja tässä suhteessa fennot saavat syyttää itseään Rooman tuhosta.

Näytti siltä että fenno-egyptiläisten aika uudessa maailmassa oli ohitse. Egyptiin virtasi alempia, sotaisia kansoja idästä ja etelästä, eikä pakanoiden uusi uskonlahko aiheuttanut Roomassa muita kuin huolia.

FENNO_EGYPTILÄISET POHJOISESSA
Muutama fenno oli kierrellyt  foinikialaisten meripihkan pyytäjien muassa pohjoisten merien rantoja perustutkimusta tehden ja jäätä sulatellen. He majoittuivat viimein Suomeen, vihaisten alkuasukkaiden keskelle. Karjalan laulumailla he soittelivat ja laulelivat, pukeutuivat hassunkurisiin vaatekertoihin ja kävivät kosioretkillä pohjoisessa. He nimesivät Pohjanlahteen laskevan joen Kemijoeksi ja jokisuulla sijainneen kyläsen Kemiksi (Kmi eli mustan mullan maa). Heidän kertomuksensa kirjoihin ja kansiin kronikoi Elias Lönnrot, yksi fenno-egyptiläisistä. Tuo pyhä kirja sisältää kaiken oleellisen tiedon fenno-egyptiläisistä. Teoksen nimi on Kalevala. 

Fenno-kalevalaiset antoivat alkuasukkaille lahjaksi kauniin ja sulosointuisen suomen kielen. Etelässä suuri osa heimoista omaksui kielen, mutta useita durakkiheimoja perääntyi pohjoiseen paeten sivistystä. Nuo raakalaiset nukkuvat vielä nykypäivinäkin kotieläintensä kyljissä ja imettävät pentunsa poroilla!

Viimeiset puhdasveriset fenno-egyptiläiset suuntasivat kulkunsa merelle Roomasta käsin. Pohjoisesta saadut viestit antoivat toivoa. Vaikean ja tapahtumarikkaan matkansa päätteeksi he rantautuivat Suomenlahden rantakiville nykyisen Virolahden kunnan alueelle. Heidän lemmikkinsä,  Faaraomuurahaiset kaivautuivat rantahietikkoon ja koteloituivat iäksi, kunnes muutama vuosi sitten heräsivät ikiunestaan herättäen suurta kummastusta Ylämaan kunnan asukkaiden keskuudessa. Pian matkalaiset saapuivat Kalevalan laulumaille, jossa heidän ammoin Egyptistä lähteneiden sukulaistensa oli hyvä olla. Siellä soi tuhatvuotinen ilokannel tervetuliaistoivotuksena tulijoille. 

UUSI EGYPTI
Jokaisella laululla on kuitenkin loppunsa. Rodut pyramidin alarappusilla lisääntyvät monikymmenkertaista vauhtia huipulla oleviin verrattuna, josta syystä fennot alkoivat käymään alati harvalukuisemmiksi. Fenno-egyptiläiset tekivät raskaan päätöksen. He eivät vähäväkisinä olisi selviytyneet  kovin kauaa hengissä vihaisten ja säälimättömien alkuasukasheimojen keskellä. 

Kuten Sampo, fenno-egyptiläiset levittäytyivät sirpaleiden tavoin ympäriinsä levittäen vaurautta ja onnea ihmisille. Vähä-älyiset mongoli-ugrit eivät kuitenkaan osanneet noita onnen sirpaleita hyödyntää, vaan tekevät yhä edelleen tarpeensa alleen. Nykypäivinä fenno-egyptiläiset odottavat Wäinön lähestyvää paluuta. Sen jälkeen on aika täyttää lupaukset sekä suuri lunastus...

Lähde: Fenno-egyptiläisten aikakirjat